KYLÄMÄEN TILAN HISTORIAA

- 1300 -luvulla Heikolan tila (Marttilan kunnassa 14 uudistaloa, joista nykyiset kylien nimet), jonka isäntä Heikolan Heikki mainitaan nimeltä 1453. Vuonna 1540 Heikolan kylässä oli neljä taloa, joista lautamies Matti Antinpojan Unki ( kylvömäärä 5 pannia eli 4,5 hl ) on nykytilan kantatila. Unki halottiin 1597 veljesten kesken kahdeksi tilaksi, joista Antti Heikinpojalle jäänyt kantatila sai nimen Anttila. Nykyisen suvun haltuun Anttila tuli 1703 (varhempi omistus epäselvä). Vuonna 1747 halottiin tila jälleen sisarusten välillä Ali-Anttilaksi ja Yli-Anttilaksi eli Kylämäeksi. Kylämäki nimen suku otti 1800-luvun lopulla. 1992 ostivat sisarukset Elina ja Juha tilan vanhemmiltaan ja perustivat maatalousyhtymän.

- 1955 lopetettiin tilalla sianlihan tuotanto ja 1965 maidon tuotanto: tilalle jäi kanoja, hevonen ja lammas. Pian tämän jälkeen lähtivät lammas ( ostoasiamies pelotteli sen kuolevan veren vähyyteen) ja Leimu -hevonen (1968). Munivat kanat saivat lähteä 1990, joilloin 1972 rakennettu 4000 kanan häkkikanala saneerattiin hevostalliksi (16 karsinapaikkaa). Uusi hevonen oli tilalle hankittu jo 1980 nimeltään Veto-Virma. 1999 valmistui 40 paikkainen hevospihatto lähinnä varsoille.

- Broilerituotanto tilalla aloitettiin 1974 ja jo seuraavana vuonna tuotantoa laajennettiin toisella hallilla. Seuraava laajennus tehtiinkin vasta 1999 ja tuotannon laajuus on nyt 60000 kasvatuspaikkaa. Tilalla on tuotettu tähän mennessä n. 7 miljoonaa kg broilerinlihaa.

- Hevostalous tilalla kattaa hevoskasvatuksen, oriaseman, laidunpaikkojen vuokrauksen, talli- ja pihattopaikkojen vuokrauksen, varsojen opetuksen ja hevosten valmennuksen.

-Tilan metsät (n.40 ha) ovat antaneet rakennustarpeita ja tuottanevat jatkossa myös puuenergiaa. Yhdistetty kiinteän polttoaineen poltto- (1MW) ja lannankäsittelylaitos (pelletöinti) valmistui 2001. Tilan pellot (60 ha omaa ja 20 ha vuokrattua ) tuottavat hevosille heinät ja kaurat sekä broilereille vehnää.